EddyCovariance mm

Mikä suomalaisia ilmastossa kiinnostaa? Miten ilmastoa ja ilmastonmuutosta tutkitaan? Tänään avautuneessa palvelussa kuka tahansa voi esittää ilmastoon liittyviä kysymyksiä, joihin asiantuntijat etsivät vastauksen. Kysymyksistä tehdään myös uutta tutkimusta.

Kuva: Risto Makkonen

Kuva: Risto Makkonen

Sunnuntaina mitattiin kuluvan talven alin lämpötila, -38,7 °C, Sodankylässä. Suomen alhaisin mitattu lämpötila, -51,5 °C, havaittiin Kittilässä tasan 20 vuotta sitten, 28.1.1999. Kuinka todennäköisiä tällaiset kylmyydet ovat nyt? Ovatko vastaavat lämpötilat ilmastonmuutoksen myötä mahdollisia 20 vuoden päästä? Muun muassa tällaisia kysymyksiä voi esittää juuri avatussa Kysyilmastosta.fi-palvelussa.

Useat tahot tuottavat Suomessa laadukasta ja monipuolista materiaalia ilmastosta ja ilmastonmuutoksesta, mutta kaikkiin kysymyksiin ei ole vielä tutkimukseen perustuvia vastauksia. Uudella palvelulla halutaan paikata tätä vajetta.

"Uutisissakin monia mielenkiintoisia asioita joudutaan jättämään pois tilan vuoksi. Kysyilmastosta.fi-palvelusta voi tiedustella lisätietoa, jos ilmastouutisessa jäi jokin askarruttamaan", kertoo tutkimusprofessori Risto Makkonen Ilmatieteen laitokselta.

Kysymyksistä tehdään uutta tiedettä

Palvelulla halutaan tavoittaa myös epätavalliset ilmastokysymykset. Makkonen kertoo, että huonoja kysymyksiä ei ole ja erikoiset lähestymistavat saattavat avata ilmastoa ja siihen liittyvää tiedettä uudella tavalla. Palvelussa esitetyistä kysymyksistä tehdään myös uutta tutkimusta.

"Kuka tahansa voi osallistua palvelussa kysymyksestä muodostettavan tutkimuskysymyksen muotoiluun. Sen jälkeen tutkijat käyttävät tutkimuksen työkaluja, kuten ilmastomalleja, joiden avulla pyritään vastaamaan tutkimuskysymykseen", Risto Makkonen kertoo.

Sivustolla kerrotaan tutkimuksen välivaiheista, menetelmistä ja lopuksi tuloksista. Näin jokainen halukas pääsee mukaan suunnittelemaan uutta ilmastotutkimusta.

Palvelu tarjoaa mahdollisuuksia opettajille

Palvelu tarjoaa myös opettajille uusia tapoja kerätä tietoa. Esimerkiksi lukio-opettaja voi kurssin alussa muodostaa yhdessä opiskelijoiden kanssa palveluun kysymyksiä ja saada niihin asiantuntijavastaukset. Kysymykset ja vastaukset jäävät myös muiden nähtäväksi.

Ensimmäisiä kysymyksiä palveluun kerättiin Ilmasto.nyt-kurssien opiskelijoilta Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta.

"Suosituin kysymys oli, miten pingviineille käy ilmastonmuutoksessa", kertoo kurssia opettanut tutkijatohtori Laura Riuttanen Helsingin yliopistosta.

Jos kysymyksiä tulee paljon, tutkijat ja asiantuntijat eivät ehdi vastata niihin kaikkiin. Sivuston käyttäjät voivat äänestämällä vaikuttaa vastaamisen todennäköisyyteen. Palvelun toimitus pyrkii myös poimimaan erityisesti sellaisia kysymyksiä, joihin valmiita vastauksia ei löydy. Yhteistyötä tehdään Ilmasto-opas.fi-sivuston kanssa, josta löytyy jo kattavasti tietoa eri ilmastoaiheista.

Kysyilmastosta.fi-palvelun tuottavat Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INAR, ja sitä on rahoittanut Tiina ja Antti Herlinin säätiö.

Lisätietoja:

Kysyilmastosta.fi-palvelu osoitteessa https://www.kysyilmastosta.fi/.

tutkimusprofessori Risto Makkonen, Ilmatieteen laitos, puh. 029 539 4109, This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.

tutkijatohtori Laura Riuttanen, Ilmakehätieteiden keskus INAR, Helsingin yliopisto, puh. 050 415 4746, This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.




Cookies make it easier for us to provide you with our services. With the usage of our services you permit us to use cookies.
Ok