EddyCovariance mm

laatia jo vuoden 2019 aikana, jolloin julkaisut voivat päästä osaksi seuraavaa IPCC:n arviointiraporttia.

Ilmastomalli kuvaa todellisuutta parhaalla mahdollisella tavalla

Ilmastomallit perustuvat fysiikan perusilmiöihin, kuten siihen, miten energia siirtyy, pilvet muodostuvat tai säteily kulkeutuu ilmakehän läpi. Malleissa huomioidaan ilmaston luonnolliset reunaehdot, kuten auringonsäteilyn muutokset ja maapallon kiertorata.

"Ilmastomalli on parhaalla mahdollisella tavalla tehty fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen kuvaus siitä, miten todellisuus toimii", Risto Makkonen tiivistää.

Ilmastomallilla voidaan esimerkiksi tehdä kokeita, joissa malliin syötetään erilaisia, mahdollisia maankäytön ja ihmisten aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen tulevaisuuden kehityskulukuja. Siten ilmastomallit pystyvät ennakoimaan, miten esimerkiksi maapallon keskilämpötila kehittyy, jos hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvuaan tai niitä saadaan vähennettyä.

Perinteisesti ilmastomalli-käsite tarkoittaa vähintään ilmakehämallin ja merimallin muodostamaa kokonaisuutta. Puhutaan myös ns. maajärjestelmämalleista (Earth System Model, ESM), kun tarkoitetaan suurempaa mallikokonaisuutta, johon kuuluvat myös esimerkiksi maaperä- ja kasvillisuusmallit, meren ja ilmakehän kemia sekä hiilen kiertokulku.

Malli syntyy supertietokoneen ja tutkijan yhteistyönä

Ilmastomalli on käytännössä muutama miljoona riviä ohjelmointikoodia; hieman vähemmän kuin Windows-käyttöjärjestelmässä. Koodi käännetään konekielelle, jotta supertietokoneet ymmärtävät sitä.

Kun ilmastomalliin tarvittavat reunaehdot on syötetty ohjelmaan, tutkija käynnistää ajon supertietokoneella. Yhden oikean vuorokauden aikana malli etenee 15–20 vuotta, ja laskee siltä ajalta esimerkiksi lämpötilan ja merijään paksuuden.

"Tutkija seuraa mallin edistymistä päivittäin, ja reagoi, jos malli jää jostain syystä jumiin. Simulaatio tuottaa myös valtavia määriä dataa, jota tutkijan täytyy jatkuvasti käsitellä ja tiivistää", Risto Makkonen kertoo.

Lähtökohtaisesti kaikki tutkimusdata on avoimesti kenen tahansa käytettävissä: suomalaisten tuottama CMIP-data tulee kaikkien ladattavaksi vuosien 2019–2020 aikana.

Lisätietoja:

tutkimusprofessori Risto Makkonen, Ilmatieteen laitos, puh. 029 539 4109, This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.

Ilmastomalli-ennusteet tuotetaan kansainvälisen ilmastotutkimusohjelma WCRP:n CMIP-ilmastomallihankkeessa. CMIP-ilmastomallien esittely (englanniksi): https://www.wcrp-climate.org/wgcm-cmip/cmip-video

Taustatietoa IPCC:n arviointiraporteista:

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) tuottaa laajoja arviointiraportteja 6–8 vuoden välein. Raportit sisältävät arvion ilmaston senhetkisestä tilasta, tulevista kehityssuunnista ja arvioiduista ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Lisäksi raportteihin kootaan tutkimustuloksia mahdollisista keinoista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Lisätietoa kuudennesta arviointiraportista (Sixth Assessment Report, AR6), joka julkaistaan vuosina 2021–2022: https://www.ipcc.ch/report/sixth-assessment-report-cycle/

Lisäksi IPCC laatii erikoisraportteja, kuten lokakuussa 2018 ilmestynyt 1,5 asteen raportti (Global Warming of 1.5°C): https://www.ipcc.ch/sr15/




Cookies make it easier for us to provide you with our services. With the usage of our services you permit us to use cookies.
Ok